Puolustusvoimien ruokahuollon kohtalosta päätetään lähiviikkoina. Ruokahuollon uudistamista koskevassa selvityksessä vahvimmaksi vaihtoehdoksi on noussut yhtiöittäminen.  Nykyisen toiminnan jatkaminen  puolustusvoimien osana katsotaan tulleen elinkaarensa päähän. Kuitenkin vain se on jätetty yhtenä kolmesta kilpailemaan yhtiöittämisen rinnalla.

Yhtiöittämisen seurauksena ruokahuollon henkilöstö siirretään työntekijöiden kannalta heikomman yksityisen työehtosopimuksen pariin. Palkkauskustannukset ovat raportissa katsotun mukaan tällöin noin 10 % pienemmät. Yhtiöittäminen palvelisi myös valtion tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää valtion henkilöstöä. Yhtiöittämisessä valtion palkkalistoilta siirtyisi ulos lähes 600 henkilöä.

Puolustusvoimien hallintopoliittisen osaston osastopäällikkö ylijohtaja Teemu Penttilä vahvistaa, että puolustusvoimien ruokahuollon järjestämisen neljästä eri vaihtoehdosta jatkotarkasteluun on otettu kaksi: joko ruokahuollon jatkaminen puolustusvoimien omana toimintana tai toiminnan kehittäminen valtion omistamana yhtiönä.

- Ulkoistamisesta kokonaan ja toiminnasta palvelukeskuksena on nyt luovuttu, Penttilä sanoo. Hänen mukaansa valinta kahden jäljelle jääneen mallin välillä tehdään jo lähiaikoina. Asiasta päättää puolustusministeri Jyri Häkämies.

Penttilä johti puolustusvoimien ruokahuollon uudistamista selvittänyttä laajaa työryhmää. Sen tuottamassa raportissa arvioitiin edullisimmaksi valtio-omisteinen yhtiö noin 64 miljoonan euron vuosittaisella kustannuksella. Puolustushallinnon palvelukeskuksen tuottamana ruokahuollon kulut olisivat 67,8 miljoonaa vuodessa ja nykykyinen eli toiminta osana puolustusvoimia maksaisi 68,5 miljoonaa euroa. Ulkoistaminen arvioitiin kalleimmaksi 74,9 miljoonallaan. Kulut on arvioitu vuodelle 2014.

Palkanalennus tulossa?

Tällä hetkellä ateriapalvelut tuotetaan Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus PURU:ssa osana puolustusvoimien toimintaa. PURU:n ohella puolustusvoimille tuottaa ruokahuollon palveluja Fazer
Amica Haminan varuskunnassa.

Raportissa katsotaan, että nykyistä toimintamallia voidaan kehittää enää "tietyissä rajoissa" ja että toimintamalli on kehityskaarensa lopussa. Myös kustannukset saavat moitteita ja tilaajan, tuottajan ja ohjaajien roolit  katsotaan epäselviksi. Vahvuuksia ovat poikkeusolojen kuten sodan ajan toiminta sekä henkilöstön vankka osaaminen.

Yhtiöittämisessä kustannusetuja katsotaan syntyvän muun muassa ulkoa ostettavista taloushallinnon palveluista ja yhtiön henkilöstön siirtämisestä vuonna 2014 yksityisen työehtosopimuksen pariin. Palkkauskustannukset ovat raportissa katsotun mukaan tällöin noin 10 % pienemmät.

Yhtiöittäminen palvelisi myös valtion tuottavuusohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää valtion henkilöstöä. Yhtiöittämisessä valtion palkkalistoilta siirtyisi ulos noin 600 henkilöä. Raportissa katsotaan, että se on merkittävää koko puolustushallinnon tuottavuustavoitteiden toteuttamisen kannalta.

Raportti ei myöskään sulje pois mahdollisuutta, etteikö perustettavaan yhtiöön voitaisi ottaa ulkopuolisia osakkaita. Sellaiseen tarvitaan kuitenkin eduskunnan päätös.

PURU pähkinänkuoressa

Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus PURU aloitti toimintansa vuoden 2006 alussa. Palvelukeskuksen muodostaa esikunta sekä sen alaiset varuskuntien muonituskeskukset joita on yhteensä 25.. PURU:n  kustannukset vuonna 2008 olivat 57,1 milj. euroa ja henkilötyövuodet 588. Aterioita syntyy noin 17 miljoonaa vuodessa 3,57 eurolla ateriaa kohden kiinteistökustannukset mukaan lukien.

PURU on myös Suomen suurin yksittäinen julkishallinnon ruokapalvelujen tuottaja, yksityisen sektorin toimijoihin verrattuna kolmanneksi suurin.