|
Sponsor Capitalin hallinnoima pääomarahasto on ostanut Kannuksessa toimivan Pouttu Oy:n koko osakekannan. Myyjänä on Poutun suku. Poutun toimintaa tullaan uuden omistajan toimesta jatkamaan ja kehittämään Kannuksessa. Tavoitteena on liikevaihdon ja kannattavuuden kasvattaminen olemassa olevalta perustalta. Vuonna 1938 perustetun Pouttu Oy:n liikevaihto viime vuonna oli noin 70 miljoonaa euroa ja sen kannattavuus on alan keskiarvoa. Yhtiön palveluksessa oli viime vuodenvaihteessa noin 360 henkilöä. -Lihanjalostustoimiala tarjoaa hyvin hoidetulle yhtiölle mielenkiintoisen toimintaympäristön. Alalla toimii kaksi suurta ja suuri joukko erikoistuneita pienempiä kotimaisia valmistajia. Kaikkiaan liha-alalla toimii yli kaksisataa teurastamoa ja lihanjalostamoa. Kotimaisten valtakunnallisesti toimivien valmistajien keskisarjaan kuuluva Pouttu on alan tulevassa yhdentymiskehityksessä nähdäksemme hyvässä asemassa, arvioi Poutun hallituksen uusi puheenjohtaja, Sponsor Capitalin partneri Olli Anttila.
Pyhätunturilla sijaitsevalle ravintola Huttu-Uulalle on luovutettu paistinkääntäjien eli Rôtisseurs-kilvet. Chaîne des Rôtisseurs - Paistinkääntäjien veljeskunnan myöntämät kilvet ovat merkki ruoka- ja palvelutuotteiden korkeasta tasosta. Huttu-Uula on myös Hyvää Suomesta -ravintola. Paistinkääntäjien veljeskunta on kansainvälinen gastronominen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää alan ammattilaisten ja harrastajien yhteistyötä sekä kansainvälistä ja kansallista ruokakulttuuria. Kriteerien mukaan ruuan tulee olla hyvän makuista ja rakenteellisesti sekä ulkonäöllisesti onnistunutta. Ruuan tulee myös olla puhdasta, hygieenisesti valmistettua ja turvallista. Valikoiman tulee olla monipuolinen niin raaka-aineiden kuin valmistusmenetelmien suhteen. Kilpiyrityksen tulee täyttää kriteerit sesongista riippumatta.
Luomuviljan viljelijöitä kehotetaan nyt kaivamaan kammioistaan kaikki liikenevä luomuvilja, sillä luomuviljaa kaivataan kipeästi kansainvälisillä markkinoilla. Luomualan toimijat arvioivat, että ulkomaille voitaisiin nyt myydä useita kymmeniä miljoonia kiloja luomuviljaa. Eniten kysyntää on kaurasta, sillä kansainväliset luomukauramarkkinat vetäisivät helposti 2-3-kertaisen määrään suomalaista luomukauraa nykyiseen verrattuna. Luomuviljasta puolen arvioidaan karkaavan tavanomaiseen käyttöön. Erityisesti kauraa arvioidaan olevan vielä luomutiloilla, joilla on tavanomaista kotieläintuotantoa. Luomuviljan tuotantomääriin haetaan nyt voimakasta kasvua, sillä ammattimainen luomuviljely on osoittautunut jopa tavanomaista kannattavammaksi. Lähde: Finfood
Saarioinen on aloittanut Jyväskylässä vuoden 2010 loppuun asti kestävän investointiohjelman, joka on suuruudeltaan noin kymmenen miljoonaa euroa. Investointi on Saarioisten Jyväskylän yksikkölle kautta aikojen merkittävintä. Investoinnista suurin osa kohdistuu teurastukseen liittyviin toimintoihin. Saarioisten Jyväskylän yksikkö, Saarioisten Lihanjalostus Oy, hankkii liharaaka-ainetta konserniyhtiöiden tarpeisiin ja toimittaa palalihoja, lihapuolivalmisteita ja kuluttajapakattuja lihoja vähittäiskaupalle ja HoReCa-sektorille. Lihanjalostus työllistää yli 300 henkilöä ulkoiset palvelut mukaan lukien. Yhtiö hankkii kotimaasta vuosittain lähes 8,5 miljoona kiloa naudanlihaa ja lähes 10 miljoona kiloa sianlihaa. Tästä yli 80 prosenttia tulee sopimustuotannon kautta. - Lihanhankinta on meillä turvattu ja siinä mittakaavassa kuin lihaa käytämme, Saarioisten toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä sanoo. Hän myös arvioi, että naudanlihan tuotannon väheneminen pakottaa koko liha-alan, myös Saarioisen, tuomaan nautaa ulkomailta ennen pitkää. Mäkelä myös lupaa, että vihannesliiketoiminnan myynnin myötä tyhjenevä Huittisten tuotantotila ei tule jäämään tyhjäksi. Perheyhtiö Saarioista on ehdoteltu myös pörssiyhtiöksi. Milloin siis kuulemme listautumisesta? - Siihen en osaa sanoa mitään, sillä mahdollinen listautuminen on omistajan asia. Kuitenkin Saarioinen olisi aika pieni, jos vertaamme sitä pörssiyhtiöihin, Mäkelä huomauttaa. Saarioisten liikevaihto on 300 miljonaa ja esimerkiksi Turvatiimin kymmenesosa tuosta. - Joka tapauksessa ei se pörssifirmana toiminen mikään autuus olisi, sillä mukana tulisi erilaisia tiedottamiseen ja toimintaan kuuluvia vaatimuksia. Henkilökohtanen kantani on, että näin johtajana on helpompi toimia, kun emme ole pörssiyhtiö.
Helsinkiläinen Burger Bakers Oy on ostanut pääkaupunkiseudulla ja Oulussa tunnetuksi tulleen Snacky-tuotemerkin Björn Westerholmin sijoitusyhtiö Westica Partnersilta. Burger Bakersin omistavat pikaruokayrittäjät Lennart Helakorpi ja Jukka Nieminen. Niemisen mukaan yrityksen on tarkoitus laajentaa ketjua voimakkaasti franchising-pohjalta. Myös Oulun seudulla toimivat Helakorven omat ja Maxburger-merkin alla nyt toimivat paikat muutetaan Snackyiksi. - Tavoitteena on 20 uutta paikkaa tälle vuodelle, Nieminen sanoo. Snackyn tuotteet nimineen on tarkoitus tuoda markkinoille mahdollisimman alkuperäisinä. Yhteistyökumppaneinaan Bakersilla on HK-ruokatalo, Kesko ja Hartwall Pepsi-merkillään. Snacky tavoittelee yhteistyötä myös polttoainejakelijoiden kanssa. Neste on Keskon yhteistyökumppani, mikä helpottanee myös hampurilaistuotteiden jakelua asemille. Niemisen mukaan Burger Bakersin oli alun perin tarkoitus kasvaa Maxburger-merkin alla, mutta ruotsalainen, 40 toimipisteen Max Hamburgerrestauranger halusi ostaa Maxburger-merkin käyttöönsä myös Suomessa. Suomen Sparin toimitusjohtajana toiminut Westerholm osti Snacky-merkin Sparilta vuonna 2001. Merkki jäi ilman käyttöä 90-luvulla, kun Snackyt muutettiin Carrolseiksi. Carrols-ketju päätyi myöhemmin Keskolle, joka myi sen edelleen Hesburgerille.
Yli puolet suomalaisista vanhuksista on vajaaravittuja, mikä saattaa maksaa yhteiskunnalle yllättäen jopa kolme kertaa niin paljon kuin ylipaino-ongelma. Kuopion yliopiston tutkija Anne Tuovisen mukaan sairaaloissa ja vanhainkodeissa ei ole ollut yhtenäisiä hoitokäytäntöjä ja selkeitä ohjeita vanhusten vajaaravitsemuksen ehkäisemiseksi. Tuovisen mukaan ravitsemustilan rapistumisen ehkäisy kuitenkin kannattaa. Vanhusten vajaaravitsemus muun muassa huonontaa elämänlaatua, pitkittää sairaalassaoloaikoja ja hidastaa sairauksista toipumista. Eurooppalaisen selvityksen mukaan sairaalassaoloaika pitenee vajaaravitsemuksesta johtuen keskimäärin 6 vuorokaudella. Vajaaravitut ovat sairaalassa noin 40 prosenttia pidempään kuin muut. Vanhusten virheravitsemus on yhdistetty myös dementiaan, painehaavoihin ja aivohalvaukseen. Vajaaravitsemus voi piillä myös ylipainoisen kuoren sisällä, jolloin sitä on erityisen vaikeaa havaita. Vanhusten kohdalla energiansaannin turvaaminen on kuitenkin yleensä tärkeämpää kuin ylipainon korjaaminen. Vajaaravitsemuksen torjumiseksi on nyt laadittu suomalaiset suositukset, jotka pohjautuvat eurooppalaisen yhteistyöelimen The European Nutrition for Health Alliance (ENHA) järjestämän kansainvälisen konferenssin aineistoon. Suositusten laatijoina oli Nutricia Clinical Oy:n toimitusjohtajan Päivi Pakarisen johtama asiantuntijoista koostuva työryhmä. Lähde ja lisätietoja: Finfood
Vuonna 2005 vihanneksia syötiin 55,1 kiloa henkeä kohden, joka on 2 kiloa enemmän kuin vuonna 2004. Perunoita syötiin 62 kiloa, tuoreita hedelmiä 47,8 kiloa, hedelmämehuja 21,4 ja marjoja 14,5 kiloa henkeä kohden vuodessa. Vihanneksista etenkin paprikan, kurkun, lantun, tomaatin ja sipulin kulutus on lisääntynyt. Avomaankurkun, amerikansalaatin, valkokaalin ja kesäkurpitsan kulutus puolestaan väheni. Noin puolet vuoden aikana syödyistä vihannesmääristä muodostuu tomaatista, kurkusta ja porkkanasta. Viimeaikaista tietoa suomalaisten kasvisten kulutuksesta on koottu Kotimaisten Kasvisten julkaisemaan Kasvistaseeseen.
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston osastopäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä kuusi henkilöä. Virka vapautuu heinäkuun alussa, jolloin nykyinen osastopäällikkö Ilkka Ruska jää eläkkeelle. Maatalousosaston osastopäällikkö on muun ohella keskeinen, joskin vähän tunnettu ravitsemusvaikuttaja: Valtion ravitsemusneuvottelukunta kokoonpanoineen on osastopäällikön vastuulla. Neuvottelukunta, joka Suomessa on sijoitettu Maa- ja metsätalousministeriöön, laatii meillä noudatettavat aikuisten ravitsemussuositukset pohjoismaisten suositusten pohjalta. Hallinnollisesti neuvottelukunta on kevyt. Sille on osoitettu ainoastaan yksi työntekijä.
Kalan kulutus suurtalouksissa on noussut kymmenessä vuodessa 30 prosenttia. Kasvu perustuu ulkomailta tuotuun kalaan ja kalatuotteisiin, joiden käyttö on suurtalouksissa kaksinkertaistunut. Kotimaisten kalalajien kulutus on pysynyt ennallaan. Silakkaa tarjotaan suurtalouksissa kuten kouluissa, työpaikkaruokaloissa, sairaaloissa yhä vähemmän. Vastaavasti kirjolohen kulutus on kasvanut. Suurtaloudet käyttivät yhteensä noin 14 miljoonaa kiloa kalaa vuonna 2005. Eniten ruokaa valmistettiin kirjolohesta, lohesta, seistä ja turskasta. Ulkomailta tuotua kalaa ja kalatuotteita käytettiin 7,9 miljoonaa kiloa, josta puolet pakastettuina fileinä tai puolivalmisteina. Kotimaisia kalalajeja käytettiin noin 6,1 miljoonaa kiloa, josta reilu kolmannes tuoreena fileenä. Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemästä selvityksestä. Marko Kokkonen kala ja äyriäistuotteita maahantuovasta Arvo Kokkonen Oy:stä arvioi, että suurkeittiöiden käyttämien kalatuotteiden, kuten turskan ja sein, hinnat ovat nouseet viimeisen kymmenen vuoden aikana. - Hintojen nousu johtuu kalakantojen pienenemisestä. Viime kesänä myös norjalaisen lohen hinta nousi eurooppalaisen kysynnän nopea kasvun myötä, Marko Kokkonen sanoo. Kalan viimeaikaisen kysynnän kasvun ja sitä seuranneen hinnan nousemisen syyksi on arvioitu lintuinfluenssaepidemiaa, joka mahdollisesti siirsi siipikarjanlihaa korvaavaa kysyntää punaisen lihan sijasta kalaan ja kalatuotteisiin.
Tsekkiläinen Budweiser Budvar N.C. ja Oy Sinebrychoff Ab ovat sopineet yhteistyöstä Budejovický Budvar -oluiden myynnistä ja markkinoinnista Suomessa. Koffiin olutvalikoimaa täydentää jatkossa keskioluen vahvuiset Budejovický Budvar Premium Lager ja Premium Dark Lager. - Maailman panimokärkeen kuuluva Budweiser Budvar N.C. oli etsimässä Suomesta vahvaa jakelukanavaa oluilleen. Me puolestamme haluamme strategiamme mukaisesti rikastuttaa suomalaista olutkulttuuria myös ulkomaisilla laatuoluilla, toimitusjohtaja Mikael Aro toteaa. Oluen maahantuojana on aiemmin toiminut Heinon Tukku. Ravintoloihin tsekkiolut tulee tammikuussa, päivittäistavarakauppoihin huhtikuun alussa. Oluet myydään vähittäiskaupasta pantittomina.
<< Edellinen sivu 1 2 3 ... 180 181 182 ... 184 185 186 Seuraava sivu >>
|
|
Nimitykset
Nimitysuutiset osoitteeseen toimitus@suurtalousuutiset.fi
|
Arkistossa tällä hetkellä 1884 uutista.
|
| Nimi | Teema | Paikka | Alkaa | Päättyy |
| Hogatec | Hotellit, gastronomia, pitopalvelu | Düsseldorf | 12.9. | 15.9. |
Intercool | Pakasteet, jäätelöt, tekniikka | Düsseldorf | 12.9. | 15.9. |
Intermopro | Meijerituotteet | Düsseldorf | 12.9. | 15.9. |
Intermeat | Liha, makkarat | Düsseldorf | 12.9. | 15.9. |
Polagra-Tech | Elintarvikeet | Poznan | 12.9. | 16.9. |
Gastro Trendy | Catering | Poznan | 13.9. | 16.9. |
Polagra - Food | Elintarvikkeet | Poznan | 13.9. | 16.9. |
FoodTech -messut | Elintarv. | Helsinki | 21.9. | 24.9. |
Sial, Ipa, In-Food | Elintarvikkeet | Pariisi | 17.10. | 21.10. |
Fruit Attraction | Hedelmät, vihannekset | Madrid | 10.11. | 12.11. |
Brau Beviale | Juomateollisuus | Nürnberg | 10.11. | 12.11. |
Enovit | Viiniviljely | Lissabon | 11.11. | 13.11. |
Food & Life | Ruokamessut | München | 24.11. | 28.11. |
|
Lähteet: Tradetous.fi, Ruokatieto ja tapahtumien järjestäjät |
|
|
[ 05.09.2010 ]
[ Mainos ]
[ Mainos ]
|