Seinäjoen koulutuskeskus Sedu perui tämän kuun alusta yksipuolisella päätöksellä Lapualla opiskelevien venäläisnuorten asuntolapaikat ja 80 euron suuruisen käyttörahan.

Päätöksen seurauksena nuoret ovat jääneet lähes tyhjän päälle ja useiden kymmenien oppilaiden ammattiopinnot uhkaavat keskeytyä. Eduista on sovittu kirjallisesti ja niillä houkuteltiin usein inkerinsuomalaistaustaisia nuoria opiskelemaan Lapualle. Taustalla oli oppilaitoksen halu täyttää oppilaspaikat ja paikallisen elinkeinoelämän työvoimantarve.

Käyttöraha, pieni ateriaetu ja asunto luvattiin koska ulkomaalaiset opiskelijat eivät ole suomalaisen opintotuen piirissä ja opiskelu Suomessa ei olisi ollut ilman tukea mahdollista. Asunto ja ruoka ovat  ilmaisia myös suomalaisille ja venäläisten lisätty ateriaetu on annettu pelkkinä ruokatarvikkeina viikonloppujen ja iltojen omatoimista kokkailua varten.

RehtiSedu opiskelijoiden tukena

Venäläistaustaisia opiskelijoita on Lapualla 110, joista lähes kolmannes matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. Tuki on maksanut oppilaitokselle vain noin 2000 euroa lukuvuodessa oppilasta kohden. Samaan aikaan oppilaitos on saanut Opetusministeriöltä runsaat 10 000 euroa oppilaasta.

Opiskelijoiden tueksi on noussut kansanliike RehtiSedu, joka vaatii koulutuskeskuksen johtoa perumaan päätöksensä. Liikkeen polkaisi käyntiin muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren lehdistövastaavana toiminut viestintäjohtaja Jussi Lähde. Hänen mukaansa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun toiminta loukkaa Lapualla opiskelevien venäläisten oikeusturvaa, yleistä suomalaista moraalikäsitystä ja vuonna 2004 voimaanastunutta hallintolakia.

 "Lapuan liike" on nopeassa tahdissa perustanut verkkoadressin, jonka jokainen voi allekirjoittaa, Facebook-yhteisön ja tuottanut kampanjalleen kotisivut. Venäläisopiskelijoiden avuksi ollaan järjestämässä myös tukikonsertti.

Opiskelijoiden tukala asema ja epäreilu kohtelu on poikinut jo yhden eduskuntakyselyn perussuomalaisten Raimo Vistbackan tekemänä.  Liike on saanut tukea myös eräältä Suomen huomattavimmalta ja kansainvälisesti tunnetuimmalta oikeusoppineelta, professori Aulis Aarniolta. Hän on lupautunut neuvottelemaan kuntayhtymän kanssa venäläisopiskelijoiden ja heitä tukevan kansanliikkeen puolesta.    

Kuntayhtymä tilasi lausunnon - ja pakenee sen taakse

Eduista on aikoinaan sovittu Härmänmaan ammatti-instituutin koulutuskuntayhtymän kanssa. Se yhdistyi tämän vuoden alussa Seinäjoen koulutuskuntayhtymään Seduun. Tämän jälkeen koulutuskuntayhtymä halusi päästä sopimuksesta irti ja pyysi ja sai ammattiin opiskelevien opinnot rahoittavalta Opetusministeriöltä lausunnon asiasta.

Jos Sedu ei olisi ollut aloitteellinen, mitään ei olisi tapahtunut, sillä julkisuudessa olevien tietojen mukaan vastaavia ja opiskelijoiden kannalta edullisempia sopimuksia on tehty ympäri Suomea. Niihin Opetusministeriö ei ole kajonut.

Yhtymä on kuitenkin vedonnut OPM:n lausuntoon, joka koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepolan mukaan pyydettiin myös sen varmistamiseksi, että oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu.

- Haluamme vain noudattaa lakia ja Opetusministeriön ohjetta,  sanoo Lepola.

Nyt venäläisopiskelijoiden kohtalo on auki, mutta Lepola vakuuttaa, että koulutuskuntayhtymä tekee voitavansa, jotta oppilaat voivat jatkaa opiskeluaan ja valmistua. Koska Sedu päästi itse lampun hengen irti, eli tilasi ja sai lausunnon OPM:stä, sen on nyt neuvoteltava ministeriön kanssa, kuinka asiassa edetään. Lepolan mukaan neuvottelut käydään ensi viikon aikana.

"Opiskelijoista ei pidä etsiä syyllistä"

Lapuan oppilaitoksen johtaja, koulutuspäällikkö Hannu Muhonen kertoo, että venäläistaustaisia nuoria on opintojen kaikissa vaiheissa. Hän uskoo, että kävi miten tahansa, ainakin valmistumassa olevat oppilaat pystyvät viemään opintonsa loppuun ja kaikilla pysyy katto päällä eikä oppilaitos ole keskeyttänyt ilta- ja viikonloppuruoan jakelua. Varsinaista pula-ajan toimintaa siis yhdessä maailman rikkaimmassa valtiossa, voisi huomauttaa.

Muhonen myös sanoo, että varsinkaan opiskelijoista ei pidä etsiä syyllistä jupakkaan.

- He ovat fiksuja ja ahkeria. Useimmat ovat myös käyneet työssä opiskelujensa ohella.

Erittäin kallis ja nolo virhe

Tutkimuspäällikkö Pekka Parkkinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta on perehtynyt muun muassa siihen, kuinka paljon Suomi hävisi 1960-70 -lukujen maastamuutossa nuoren väestön muuttaessa Ruotsiin.

Parkkisen mukaan yhden henkilön kasvattaminen ja kouluttaminen työelämään saakka on yhteiskunnalle valtavan kallis investointi, arvion mukaan nykyään jopa 500 000 euroa, kun mukaan lasketaan sekä perheen panos elatukseen että yhteiskunnan menot koulutukseen ja terveyspalveluihin. Venäläisnuorten kohdalla nuo kulut on jo lähes maksettu kotimaassaan.

Jos venäläisnuorten kohtelussa onkaan kyse rahasta ja säästämisestä, se on siis tulossa erittäin kalliiksi Suomelle paitsi imagohaittana myös menetettynä taloudellisena hyötynä, mikäli opiskelijat palaavat kotimaahansa sen sijaan, että jäisivät opintojen jälkeen työskentelemään Suomeen. Hintalappu 110 oppilaan kohdalla on yllättäen luokkaa kymmeniä miljoonia euroja.

- Sellaista laskelmaa ei ole tehtävissä, että näistä vieläpä suomenkielistä opiskelijoista syntyisi Suomelle mitään kuluja. Ei edes silloin, jos lamasta tulisi pysyvä. Päin vastoin, heistähän on suuri hyöty kaikille, sillä Suomessa työssäkäyvä tienaa oman elatuksensa ja luo kysynnällään työtä myös kantaväestölle.

- Tällainen (Sedun ja OPM:n toiminta) onkin typerää säästämistä,  Pekka Parkkinen sanoo.

Pauli Hyvölä